Radioamatööritoiminnan osa-alueita

Muutamia eri osa-alueita Radioamatööritoiminnassa:

Puheyhteydet
Radioamatööriyhteyksien pitämistä puheella. Käytössä voi olla kotiin tai paikalliselle
kerholle asennettu radioamatööriasema, autoon asennettu radioamatöörilaite tai
suunnilleen matkapuhelimen kokoinen käsiradio. Radioista, taajuuksista ja antenneista
riippuen yhteydet voivat kantaa muutamista kilometreistä tuhansiin kilometreihin. Kaikkia
maailman kieliä saa käyttää.

Sähkötysyhteydet
Sähkötys on se ensimmäinen ja perinteinen yhteysmuoto, joka on vieläkin suosittu vaikka
sen osaamista ei enää pätevyystutkinnossa vaadita. Kielitaidotonkin voi pitää
sähkötysyhteyksiä ulkomaille, sillä radioamatööreillä on käytössään erityisiä lyhenteitä,
joita voidaan käyttää yhteyksissä. Lyhenteet nopeuttavat yhteyden pitoa. Kotimaan
yhteyksissä on hyvin tavallista, että asemat ”juttelevat” normaalisti sähkötyksellä.

Sähkötys
on myös varma yhteysmuoto, sillä se ei ole yhtä häiriöherkkä kuin puhe-/muut yhteydet ja
sillä saa huonoissa olosuhteissa pidempiä yhteyksiä, kuin puheella tai muilla
yhteysmuodoilla.

Pakettiradioyhteydet
Yhteyksiä voi pitää myös pakettiradion välityksellä. Pakettiradiossa tietokone on kytketty
radiomodeemin välityksellä radioon. Tietokoneella kirjoitettu teksti välittyy vasta-asemalle radioaalloilla ja muuttuu siellä taas takaisin tietokoneen näytölle selväkieliseksi tekstiksi.
Pakettiradiojärjestelmässä on myös postilaatikoita, joista voi käydä lukemassa viestejä ja
joihin niitä voi jättää. Pakettiradio onkin tavallaan radioamatöörien versio internetistä ja
sähköpostista, paitsi, että koko järjestelmä toimii radion välityksellä ja on hitaampi.

Kilpailut
Kilpailuissa on tarkoituksena saada mahdollisimman monta yhteyttä tietyssä ajassa.
Kilpailuja järjestetään ympäri maailmaa lähes joka viikonloppu. Näitä on muutaman tunnin kisoista aina pari vuorokautta kestäviin marathon-tyyppisiin koitoksiin. Kilpailuja on sekä kansallisia, että kansainvälisiä. Kilpailla voi yksin tai tiimissä. Ja mikä parasta, kilpailuihin tarvitse matkustaa kauemmas kuin oman radio ääreen.

Televisio
Radioamatööriyhteyksiä voidaan pitää myös TV-kuvia vaihtamalla. Maailmanlaajuisesti
käytetään pysäytyskuvia (SSTV = SlowScanTeleVision). Paikallisissa yhteyksissä voi
lähettää myös liikkuvaa kuvaa (ATV=AmateurTeleVision). Kilpailuja käydään yleensä
pysäytyskuvia lähettämällä (SSTV).

Satelliittiyhteydet
Radioamatööreillä on omia satelliitteja taivaalla. Myös suomalaisia radioamatöörejä on
ollut mukana satelliittien rakennustyössä. Satelliittien kautta saadaan 30 MHz
korkeammilla taajuusalueilla yhteys pidemmälle kuin saataisiin muuten.
Satelliittiyhteyksien pitämistä varten tarvitaan kääntyvät suunta-antennit.

Kuun kautta pidettävät yhteydet
Ns. EME-työskentely (Earth-Moon-Earth). Näissä yhteyksissä radioaallot kimpoavat kuun
pinnasta. Tällä tavalla saadaan lisättyä yhteysväliä, samoin kuin satelliittien välityksellä
pidetyissä yhteyksissä. EME-työskentely on kuitenkin tarkempaa ja vaativampaa kuin
satellittityöskentely. Myös EME-kilpailuja järjestetään.

DX-peditiot
DX-peditio tarkoittaa sitä että radioamatöörit matkustavat harvoin äänessä oleviin maihin
tai paikkoihin pitämään yhteyksiä. Näin radioamatöörit, jotka keräilevät maita ja joilta
puuttuu yhteys kyseiseen maahan, voivat saada uuden maan kokoelmiinsa. Peditio voi
toki suuntautua johonkin yleiseenkin maahan, eikä kohteen tarvitse välttämättä olla
kaukana.

Radiosuunnistus
Radiosuunnistuksessa kilpailijalla ei tarvitse olla radioamatöörin pätevyystodistusta tai
asemalupaa, sillä hän ei lähetä mitään. Radiosuunnistuksen idea on etsiä maastoon
piilotetut rastit eli radiolähettimet (alias ”ketut”) oman vastaanottimen avulla.
Radiosuunnistusta kutsutaan siis myös nimellä kettujahti.

Second operaattorit
Kuka tahansa voi pitää yhteyksiä yksittäisen radioamatöörin tai radioamatöörikerhon
asemalta (radioamatööriasemasta vastaavan tai aseman omistavan radioamatöörin
valvonnassa). Second operaattoreilla on mahdollisuus osallistua myös kilpailuihin, joissa
on second operaattori-luokka. Second operaattoreilla on lisäksi oma kohtaamispaikka
radiotaajuuksilla. He tapaavat toisiaan lauantaisin noin klo. 15.30 taajuudella 3675 kHz.

Laitteiden rakentelu
Radioamatööreillä on oikeus niin halutessaan, rakentaa itse omat laitteensa. Laitteiden ja
antennien rakennusohjeita julkaistaan Radioamatööri-lehdessä ja radioamatööriaiheisissa
kirjoissa. Joillakin kerhoilla on jopa omia rakennusprojekteja.

Radioamatöörikerhot
Suomessa on radioamatöörikerhoja joka puolella, aina Helsingistä Inariin. Kerhot
kokoontuvat yleensä yhtenä iltana viikossa kerhoiltaan. Kerhoillassa jutellaan ja
vaihdetaan kuulumisia, kuullaan esitelmiä, rakennellaan laitteita, pidetään yhteyksiä
kerhon asemalta tai juodaan vain kahvia/teetä. Joidenkin kerhojen aktiiviteetti on suurempikuin toisilla ja eri kerhoissa on hyvinkin erilaista toimintaa. Jotkin kerhot pitävät myöskesäisin oman leirin, jonka ohjelmassa on tavallisesti mukavaa yhdessäoloa ja
radioamatööriaiheisia esitelmiä. Leireillä on myös yleensä radioamatööriasemia, joilta voi
pitää yhteyksiä. Monilta kerhoasemilta on mahdollista osallistua radioamatöörikilpailuihin.
Jotkin kerhot ovat jopa kokonaan tai osittain erikoistuneet kilpailemiseen.

Muut toiminnot
Radioamatöörit keksivät ja kokeilevat jatkuvasti kaikenlaista uutta. Myös vanhojen
asioiden edelleen kehittäminen on osa radioamatööritoimintaa. Olitpa nuori tai vanha, mies tai nainen, niin sinä voit olla radioamatööri joka on aktiivinen ja joka muistaa aina että:
Radioamatööritoiminta on hauska harrastus.